19 huhtikuuta 2013

Eniten on pelättävä itseään, sillä kukaan ei pysty satuttamaan niinkuin sinä itse

129555027 tumblr_mlik25sp9j1r95mcxo1_1280
536967_4124214762274_2005389465_n

Mä seison ja katson merta. 
Se on hopeinen ja musta ja jatkuu ikuisesti. 
Ei merta voi vihata, ei sitä voi unohtaa. Ja silti… mua pelottaa. 

Mä tunnen, miten mua vedetään sameaan syvyyteen.
Kosteat vesikasvit nuolee mun kasvoja ja kietoutuu mun valkoisiin reisiin. 
Mä vajoan. 

Ja vihreän sameuden keskellä mä nään ne jo: hopeiset hait liukuvat hitaasti läpi hämärän, läpi kivien, kuunsäteitten ja kuoleman. 
Ja yläpuolella meri jäätyy jo ja mä tiedän, että jään tänne ikuisesti. 
Mun keuhkot täyttyy vedestä ja haiden sileät kyljet hyväilee mun ihoa. 
Ne katsoo mua silmiin enkä mä voi liikkua. 

Jääpeite on jo paksu ja mun keuhkot on täynnä vettä. 
Mä yritän liikkua mutten voi. 
Ja ihan hiljaa niitä liukuu lisää ja lisää mun ympärille. 
Kuunsäteet välähtelee niiden hopeisissa kyljissä. 
Mä ajelehdin pitkin meren pohjaa enkä hengitä enään. 
Ne näykkii mun varpaita ja sormenpäitä, suolavesi kirvelee verisiä haavoja.

8 kommenttia:

  1. Saako susta ollenkaan huonoja kuvia? <3

    VastaaPoista
  2. Pakko kysyä: miksi siteeraat Ihanaa merta? Onko se vaan niin ihanasti kirjoitettu/ihana tarina/kertooko se sun tänhetkisestä elämästä jotain? :) Kauniita kuvia muuten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih joku ainakin tunnisti! Mun mielestä se on ensiksikkin aivan älyttömän loistava ja koskettava kirja ja itken joka ikinen kerta ku luen sen. Toi on niiiiin kauniisti kirjoitettu, lähinnä siis sen takia. Pari kertaa vuodessa kyllä tulee aikoja jollon menneisyys ja sh ei jätä rauhaan vaan kummittelee ja sillon toi kuvaa niitä aikoja täydellisesti. Kiitos kaunis.<3

      Poista
  3. ihana meri on ehkäpä upein kirja mitä oon ikinä lukenu ! t. toinen kyynelehtivä lukija

    VastaaPoista

:--)